HARMAA KAUPUNKI 2030

Suomen suuret kaupungin ovat muuttuneet yhteiskunnan mullistuksessa yhä vetovoimaisemmiksi. Vuonna 2030 Helsingin metropolialueella asuu kolmasosa suomalaisista. Turussa, Tampereella ja Oulussa asuu toinen kolmasosa. Loppu kolmasosa on jakautunut ympäri maata. Itä- ja Pohjois-Suomen taantumiskehitystä ole saatu loppumaan. Suomessa on viimein herätty siihen, että kaupunkien kutistuminen on prosessi, jossa tarvitaan valtiollista ohjausta. On myös perustettu valtakunnallinen kattojärjestö kutistumisen haittojen lieventämiseksi. Valtio tukee taloudellisesti tyhjiksi käyneiden asuinrakennusten purkamista muuttotappioalueilla.

Kutistuvan Savon kaupungit ovat yhdistäneet voimansa. Savon kaupungit ovat sopineet palveluntuotannon erikoistumisesta, ja noudattavat niin sanottua nojaavien kaupunkien mallia9. Taantuvat kaupungit muodostavat keskenään verkostoja, jotka turvaavat peruspalvelujen saannin yksittäisten kuntatalouksien jatkuvasti heikentyessä – jollei palvelua ole saatavissa omasta kaupungista, voi sen hakea naapurikaupungista. Eri kaupungit ovat myös kehittäneet omista lähtökohdistaan strategioita kaupungin uudistamiseen ilman lisärakentamista. Valtiollinen kutistumisen ohjaushanke kehottaa kaupunkeja keskittämään toimintojaan yhä pienemmälle alueelle ja karsimaan hajautuneen yhdyskuntarakenteen rönsyt. 

Varkaudessa on päätetty priorisoida Taulumäen pitämistä yhtenäisenä muiden kaupunginosien kustannuksella. Etenkin Kommilasta on jouduttu purkamaan tyhjiksi käyneitä betonielementtikerrostaloja. Purettujen talojen elementtejä käytetään hyväksi Taulumäen täydennysrakentamisessa.

Elinkeinorakenne on uudistunut maltillisesti: Varkaudessa on pyritty saamaan lohko kaikista näissä oloissa mahdollisista kasvusektoreista. Tehdasalueen yrityspuistossa toimii sekalainen joukko pienteollisuutta. Tehtaan alue on vihdoinkin liittynyt osaksi kaupunkia: alueen läpi on avattu kävelykatu, joka toimii eri kaupunginosia yhdistävänä kevyen liikenteen linkkinä. Ikääntynyt väestö ohjaa kaupungin toimintaa: varakkaista eläkeläisistä on tullut hyvä bisnes. Varkaus pyrkii houkuttelemaan iäkästä väestöä mainostamalla edullisia pientaloja pian eläköityville ikäryhmille. Yksityinen vanhustenpalvelusektori on nähty taloudellisen kasvun mahdollisuutena. Varkauden lähtökohdat vanhusten paratiisina ovat hyvät: kattavat palvelut yhdistyvät luonnonläheisyyteen ja rauhallisuuteen. Iäkkäät haluavat sijoittua keskustaan palvelujen lähelle: Kauppakadun ympäristöä onkin täydennysrakennettu vanhusten asuinrakennuksilla.

9. The other cities – IBA Stadumbau 2010, Band 1: Experiment 2005, s.153