VAPAAKAUPUNKI 2030

Vuonna 2030 suomalaiset ovat keskittyneet entistä tiiviimmin suuriin kaupunkeihin. Maa on jakautunut oikeisiin kaupunkeihin ja tyhjentyneeseen maaseutuun. Helsingin tiiviisti ja ekologisesti rakennetulle metropolialueelle on pakkautunut jo yli puolet maan väestöstä. Yhä useammat liikuttelevat työkseen tietoyhteiskunnan osasia, mutta työstä on kova kilpailu, sillä monet perinteiset työtehtävät tehdään ulkomailla halvempien tuotantokustannusten maissa. Poliittinen valta on heikentynyt ja yritykset ovat saaneet yhä enemmän valtaa. Sen seurauksena työajat ovat pidentyneet, ja sosiaaliset ja virtuaaliset kontrollimenetelmät ovat kehittyneet.

Maanlaajuinen kutistumiskehitys on ollut liikaa, eikä Suomessa ole ollut resursseja yrittää pelastaa taantuvia seutukuntia. Maaseudun on annettu jatkaa tyhjentymistään. Tyhjentyneissä pikkukaupungeissa on kuitenkin havaittavissa uutta eloa. Maaseudun kaupunkeihin muuttavat pakenevat kaupunkien tukahduttavaa kaavamaisuutta ja kiirettä. Nämä ”urbaanit pioneerit” etsivät toisenlaista elämäntapaa, jonka kutistuvien kaupunkien kasvukeskusta alhaisempi hintataso mahdollistaa.

Varkaus on kokenut suuria muutoksia sitten kymmenluvun. Pientaloalueiden jäljelle jääneet talot ovat asuttuja ja hyvin hoidettuja: ne ovat vain saaneet isommat tontit ympärilleen, kun naapuritaloja on purettu niiden jäätyä käyttämättömiksi. Tilaa on paljon ja asukkaiden henkilökohtaiset reviirit ovat suuria. Kauppakadun, Savontien ja Ahlströminkadun, entisten pääkatujen, yhtenäisyys on kärsinyt pahoja kolauksia: kadut ovat edelleen liikenteellisiä yhteyksiä, mutta niiden varret ovat hajanaisia ja purettujen talojen paikat ammottavat tyhjinä aukkoina. Eheän kaupunkirakenteen sijaan Varkaus hahmottuu nykyään itsellisten naapurustojen verkostona. Kuntajärjestelmä toimii yhä, mutta kunnan tulot ovat olemattomat. Kunnan päättäjät kannustavat asukkaita käyttämään julkisia tiloja kaikin tavoin, ja julkiset tilat, kadut ja torit, ovat muokkautuneet puolijulkisiksi etupihoiksi, joilla viljellään hyötykasveja ja pelataan pihapelejä. Tyhjiä rakennuksia tarjotaan tarkoitusta varten perustetulla verkkosivustolla kaupunkilaisten tapahtumien pitopaikoiksi, vuokralle ylläpitokustannuksia vastaan tai myyntiin halpaan hintaan. Palvelua kutsutaan tyhjien tilojen tietopankiksi.

 Tehdasalue on unohdettu ja sen ovat pikkuhiljaa ottaneet haltuunsa kasvit ja villieläimet. Nyt tehdas on umpeen kasvanut raunio. Laajat maisemointistrategiat ovat muokanneet kaupungin ulkonäköä, sillä pilaantuneilla maa-alueilla suoritetaan hidasta maanpuhdistusta, phytoremediaatiota. Entiset tehtaan maat ovat muuttuneet energiakasvipelloiksi.