RAHAKAUPUNKI 2030

Vuoteen 2030 mennessä Suomea on kehitetty määrätietoisesti alueellisten innovaatiokeskusten verkostona. Maassa on parisenkymmentä innovaatiokaupunkia, joihin on pyritty keskittämään tietyn talouden sektorin yrityksiä ja koulutusta. Alueiden välisiä eroja on pyritty kehittämään määrätietoisesti kunkin paikan ominaisuuksista käsin. Innovaatiopolitiikan kääntöpuoli on se, ettei innovaatioalaa riitä pelastajaksi jokaiselle kutistuvalle kaupungille, eikä innovaation pysyvyydestä ole takuita: niissä kaupungeissa, joiden valtion määräämä erikoisala ei olekaan lähtenyt kasvuun, kärsitään nyt entistä pahemmasta talouden taantumasta ja muuttotappiosta.

2000-luvun alun metsäteollisuuden kriisi osoittautui normaaliksi osaksi syklistä metsäteollisuuden kehitystä. Puuta on hyödynnetty raaka-aineena läpi Suomen historian: historian alun tervantuotannosta siirryttiin sahatoimintaan, josta kehittyi paperiteollisuuden kautta joukko uusia tapoja hyödyntää puuta materiaalina. Suomi on metsäinen maa myös vuonna 2030 ja puusta saatavat tuotteet ja puuhun liittyvä tutkimus muodostavat tärkeän osan kansantuotteesta, vaikka paperia ei Suomessa enää juuri valmisteta. Metsäteollisuuden luova tuho on paperiteollisuuden kauden jälkeen luonut Suomeen uudenlaista puutuotantoa. Kolmen suuren metsäyrityksen sijaan Suomen metsäteollisuutta pyörittää suurempi joukko pieniä toimijoita. Puun käyttö on monipuolistunut ja materiaalista voidaan valmistaa laajaa valikoimaa erilaisia puutuotteita. Tuotteiden jalostusarvo on parantunut: vähemmällä puulla voidaan tuottaa kalliimpia tuotteita. Myös puurakentaminen on ekologisuutensa vuoksi yleistynyt.7

Varkauden – historiallisen metsäteollisuuspaikkakunnan – kehitystä on ohjattu käsi kädessä metsäteollisuuden muutoksen kanssa. Varkauden historia suomalaisen paperiteollisuuden mallikaupunkina on vahva imagotekijä kaupungille. Kaupungin keskusta on siirtynyt pikkuhiljaa lähemmäs kohti tehtaalle perustettua puukeskusta ja kaupunkia täydennysrakennetaan tehtaan puukeskuksen lähistöllä sekä Päiviönsaarella että Kommilassa. Kommilassa teollisuudelta vapautuneelle ranta-alueelle on myös perustettu arboretum, jossa testataan ilmastonmuutoksen vaikutusta puuhun raaka-aineena ja pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusta kasvillisuuden avulla phytoremediaation keinoin.

7. Hetemäki 2009